Eino Alestalo, Sarvan isäntä 1965-2015
Eino Alestalo syntyi Emil ja Lyydia (Lyyli os. Juhola) Alestalon perheeseen 9.2.1929. Eino oli perheen ainoa lapsi ja tuleva tilan jatkaja.
Maailman laajuinen lama oli alkamaisillaan. Suomen talous polki lähes paikoillaan eikä New Yorkin pörssiromahdus vielä 1929 paljon näkynyt Suomen maatalousvaltaisessa taloudessa
Eurooppa helmikuussa 1929
- Pakkasaalto koettelee Eurooppaa. Sleesiassa mitattiin -34 C.
- Suomalaiset menestyivät Zakopanen MM-kisoissa. Suomen Veli Saarinen ja Anselm Knuuttila ottivat kaksoisvoiton 18 km:n hiihdossa.
- Neuvostoliitto, Romania, Puola, Latvia ja Eesti solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen.
- Vatikaani luopuu Kirkkovaltiosta ja itsenäistyy. Pyhä istuin ja fasistinen Italia tekevät sopimuksen.
- Työttömien määrä Saksassa nousee 3,2 miljoonaan.
Kolmekymmenluvun alkupuolella Eino oli Sarvassa varsin yksinäinen lapsi seuranaan lähinnä aikuisia. Kesäisin kuitenkin kesävieraiden lapsista tuli leikkitovereita, joita Eino kaipasi, kun he syksyisin palasivat koteihinsa.
Lyyli-äiti, Eino ja isä-Emil Alestalo 1930-luvun alkupuolella.
Eino aloitti koulunkäynnin Paimelan kansakoulussa 1936. Kaksi ensimmäistä luokkaa hän suoritti kotona opettajan avustuksella (pitkän koulumatkan vuoksi) ja neljä seuraavaa luokkaa itse Paimelan koulurakennuksessa. Samassa koulussa olivat käyneet myös isä Emil ja setänsä Edvard sekä todennäköisesti muutkin Emilin sisarukset. Samaa koulua kävi myös eräs Liisa Taarasti, joskin kolme luokkaa alempana kuin Eino.
Eino jatkoi kouluaan Lahden yhteiskoulussa Jatkosodan aikana 1942 ja sai keskikoulun päätökseen sodan jälkeen toukokuussa 1948. Einon haaveena oli mennä Tampereen teollisuuskouluun, kuten setänsä Edvard, mutta siihen ei ollut mahdollisuuksia. Maatilalla tarvittiin kipeästi Einonkin työpanosta, vaikka apuna oli setämies Anselmi ja karjakko sekä muuta palvelusväkeä. Isä Emil piti maatilan asiat tiukasti käsissään ja äiti Lyydia piti ainoan poikansa vankasti tilalla. Teollisuuskouluun meno ei tullut kuuloonkaan. Eino ei tilalta juuri ehtinyt muualle. Toki Lahdessa ja lähiympäristössä piti käydä usein tarvikkeita hakemassa ja tilan tuotteita myymässä. Ulkomaanmatkoja ei Eino ehtinyt tehdä yhtä Ruotsinmatkaa lukuun ottamatta.
Lyyli-äiti ja Eino, tilan päärakennus taustalla.
Syksyllä 1951 Eino kävi EVO:n metsäkoulun metsäkurssin. Muutoin hän oli itseoppinut metallimies ja puuseppä, jonka kädentaitoja voi edelleen ihailla tilan eri osissa. Eino ei paljon kaivannut kaupasta ostettavia standardituotteita, kun hän osasi tehdä korvaavia tuotteita itse puusta tai metallista.
Eino ja serkkupoika Erkki Alestalo käymässä Sarvassa 1940-luvun lopulla.
Eino armeijassa
Eino oli kutsunnoissa Lahdessa 30.9.1948. (Kuntoisuusluokka A1, pituus 174 cm ja paino 70 kg).
Eino astui palvelukseen Santahaminassa 7.1.1949. Ensin alokkaana Ilmatorjuntakomppaniassa ja sitten AUK:ssa.Yleni ensin korpraaliksi 22.6.1949 ja alikersantiksi 1.8.1949. Kotiutettiin 2.12.1949 330 pv palveltuaan. Rintamakelpoisuudeksi merkittiin: hyvä.
Siirrettiin reserviin 23.3.1950.
Einolle armeija oli merkittävä ja hyvä kokemus. Johtamiskoulutuksesta oli hyötyä myöhemmissä siviiliprojekteissa. Armeijassa vietetty 330 päivää lienee pisin aika, jonka hän oli pois Sarvan tilalta. Lomilla Santahaminasta oli tilaisuus myös käydä tervehtimässä Edvard-setää Tammisalossa. Eri puolilta Suomea kotoisin olevien armeijan kaverien tapaaminen ja heihin tutustuminen merkittävästi laajensi Einon kokemusmaailmaa.
Einosta Sarvan Alitalon isäntä
Einon isä Emil kuoli 3.3.1966 ja jo edellisenä vuotena hän oli luovuttanut tilan isännyyden Einolle kauppakirjalla, jossa myyjinä olivat vanhemmat Emil ja Lyydia Alestalo. Rahallinen kauppahinta oli 20 000 mk. Sukupolvenvaihdokseen liittyi myös pitkä luettelo hyödykkeistä, joita oli määrä toimittaa tilan jatkajan vanhemmille. Luettelo oli sama, jolla siirto tehtiin 1800-luvulla isältä pojalle.
Eino keskellä vasemmalla Kalevi sr. hänen takanaan kirkkoherra Helmer Harves oikealla Kalevi jr. ja vaimonsa Mimi Lyylin 80-v päivillä tilan päärakennuksen edessä syyskuussa 1979.
Vuosikymmenten kuluessa Eino alkoi tapailla entistä koulutoveriaan Liisa Taarastia viereisestä Noitalan kylästä. Liisa Taarasti oli historian opettaja. Työuransa hän pääosin teki Hämeenlinnan tyttölyseossa. Liisa ja Eino vihittiin 13.8.1977 avioliittoon todistajina Raija Halme sekä molempien puolisoiden äidit. Vihkiminen tapahtui tilan päärakennuksen salissa ja vihkimisen toimitti Hollolan seurakunnan kirkkoherra Helmer Harves. Liisa muutti taloon, mutta asui työnsä vuoksi viikot Hämeenlinnassa ja viikonloput ja loma-ajat Sarvassa. Lomasta ei varmaankaan voinut puhua, sillä tilalla aina riitti tekemätöntä työtä. Yhteiselo vanhenevan Lyyli-emännän kanssa varmaan välillä saattoi olla haasteellista. Vanha emäntä Lyyli eli pitkään ja kuoli 96 vuotiaana 1996.
Liisan ja Einon hääkuva 1977.
Eino ja Liisa tuvan pöydän ääressä 2013
Einon isännyyden aikana varsinkin maatilan metsäala kasvoi :
Jussinmetsä 8,6 ha metsää 1973 Sarvassa. Joenniemen tilalla Heinolassa 1977 46,6 ha:lla. Laitolan tila tilusvaihtona 1981 ja Korvenpellon liittäminen Alitalon tilaan 1996.
Kivijärven tilan ja Purnunkivien osto 1997, 58,5 ha Korpilahdelta.
Oinassaaren rantapalsta, 1,1 ha liitettiin tilaan yhteisalueen purun yhteydessä 2006
Isännän lähtö
Eino Alestalo poistui keskuudestamme 18.2.2015 kuukausien sairauden uuvuttamana. Hän oli juuri ehtinyt täyttää 86 vuotta.