Edvard (Eetu) Alestalo syntyi 26.6.1886 Hollolan Sarvan kylässä. Isä :Antti Kustaa Antinpoika (Anders Gustaf Andersson), äiti : Matilda Antintytär. Antti Kustaan ja Matildan perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista Edvard oli toiseksi vanhin. Muut sisarukset olivat :
Emil (s.-85), Hilma (-89), Hilja (-90), Aina (-94), Anselmi (-97) ja kolmikuisena kuollut Helmi (-99).
Isä Antti Kustaa oli Sarvan Alitalon isäntänä 1884-1922. Hän eli lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli 27.1.1946. Äiti Matilda kuoli 74 vuotiaana 3.5.1936.
Eetu ja muut sisarukset Anselmia lukuun ottamatta lähtivät maailmalle vanhimman veljen, Emilin jäädessä isännöimään tilaa.
Kuvassa Sarvan Alestalon tila 1900-luvun alkupuolella ehkä niihin aikoihin, jolloin Edvard muutti tilalta kaupunkiin.
Edvard kävi teollisuuskoulun ja valmistui rakennusmestariksi 24 vuotiaana 1909. Luultavasti samoihin aikoihin hän kävi Ateneumia, koska vuodelta 1907 löytyy varmaankin Ateneumissa tehty lyijykynäharjoitelma (antiikin kreikkalainen miehen pää).
Suurehko (96 cm x 70 cm) meriaiheinen öljyvärimaalaus on säilynyt jälkipolville. Se on koristanut olohuoneen seinää lapsuuden kodissani ja nykyisin omassani
.
Valmistuttuaan rakennusmestariksi Eetu toimi Lahdessa. Hän piirsi ja rakennutti Rautatienkatu 13:een rakennuksen, joka valmistui v. 1926. Rakennuksessa oli elokuvateatteri Kuva-Palatsi. Ensimmäiset äänielokuvat Lahdessa tulivat Kuva-Palatsiin vuonna 1929. Suvun perimätiedon mukaan Eetu myös pyöritti elokuvateatteria lyhyen aikaa.
Jossain vaiheessa hänellä kerrottiin olleen maatilan Pukkilassa, mutta ilmeisesti vain lyhyen ajan eikä asiasta ole faktatietoja.
Eetu toimi rakennusalalla myös Viipurissa. Ainakin tällaisista kuvista päätellen. Ajankohta on ilmeisesti joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja Venäjän vallankumousta. Lieneekö jossain Viipurin aseman tienoilla. Eetu kuvassa äärimmäisenä oikealla.
Eetu ei tiettävästi osallistunut kansalaissotaan. Naimisiin hän meni vielä sodan kestäessä 10.3.1918. Puoliso Iida Elina Alestalo e Lehtinen, oli syntynyt 19.9.1897 Iitissä.
Esikoistytär Lilja Elina syntyi 14.5.1918 juuri kun kansalaissota Suomessa oli päättymässä. Perheen vanhin poika Kalevi Edvard syntyi 26.1.1922 Helsingissä. Puolentoista vuoden kuluttua (1.11.1923) syntyi Erkki Kalervo perheen asuessa Vallilassa.
Ida Elina Alestalo e. Lehtinen, 19.9.1897-15.2.1927
Edvardin ja Elinan lapset Erkki, Kalevi ja Lilja.
Perheen äiti Elina kuoli Helsingissä 15.2.1927 vain 29 vuotiaana korkeaan kuumeeseen, mahdollisesti ns. Espanjan tautiin. Kalevi oli tuolloin viisivuotias ja Erkki kolmen vanha.
Harjun ruumishuone Helsingin Vallilassa on rakennettu 1922. Ruumisjuna kulki talon edestä Malmin hautausmaalle. Talo palvelee nykyisin nuorisotalona.
Edvardin toinen vaimo, Martta Vilhelmina Alestalo e Tuomola, syntyisin Humppilasta 7.5.1899-6.4.1982.
Eetu solmi toisen avioliittonsa Martta Tuomolan kanssa 20.7.1930.
Perhe muutti joka vuosi. Syynä lienee ollut silloinen vuokrasopimuskäytäntö, mutta mahdollisesti myös vuokrakulujen minimointitarve.
Edvard ja Elina Alestalon esikoistytär Lilja Töölön kansakoulussa viimeisenä keväänään 1932. Lilja kolmas vasemmalta eturivissä.
Kuvassa kaverukset Onni Siljander ja Erkki seisovat keskellä. Lilja takarivissä 3:s vasemmalta. Kuva otettu luultavasti Hotelli Hesperian ja ent. Hotelli Intercontinentalin tienoilta.
Vuonna 1932 sisko Lilja Elina kuoli 21.11.1932 14 vuoden ikäisenä Laakson sairaalassa verenmyrkytykseen.
Menetys oli veljeksille valtava. Vain runsaan viiden vuoden kuluessa he olivat menettäneet äitinsä ja sitten jo varaäitinäkin roolia ottaneen Lilja-siskon. Eetun uusi vaimo Martta totesi vain lakonisesti Erkille tämän tulessa koulusta kotiin, että Liljakin on sitten kuollut. Erkkiin vaikutus oli sama kuin, jos joku olisi lyönyt halolla päähän. Edvard-isä ja veljekset vetäytyivät yhteen huoneeseen ja itkivät katkerasti tuntikausia.
Lauttasaaressa asuessaan perhe lähti ensimmäisen kerran Tammelundiin kalastajaveneellä. Aava meri oli myrskyisä ja veneessä mukana koivuhalkoja. Paikka näytti autiolta. Perillä ei näkynyt yhtään taloa.
Erkki vasemmalla, Kalevi toinen oikealta ja Tuomolan Eero oikealla ensimmäinen.
1935 pojat asuivat Kolmannella linjalla/Siltasaarenkadulla Hilja-tädin luona ja kävivät aamiaista syömässä Viljasilla ja Harjukadulla Tuomoloilla syömässä päivällistä. Samana vuonna Tammelundin talon (Kummeltie 3) rakentaminen alkoi. Veljekset majoittuivat suureen pahvilaatikkoon. Eetu ja Martta nukkuivat teltassa. Kesäloman aikana Tammelundin talon rakentaminen alkoi. Martan veli Niilo Tuomola teki perustuksia ja muurari Matsson ja Eetu muurasivat seiniä. Eetu laittoi kaivon viereiselle Anttilan tontille, mutta se tyhjeni melko pian. Rantaan laiturin lähelle kaivettiin toinen kaivo. Rakennus valmistui 1938.
Kuvassa Martan veli Niilo Tuomola ja Erkki luultavasti Tammelundin talon rakentamisen aikoina 1930-luvun jälkipuoliskolla.
Edvard täytti 60 vuotta 27.6.1946. Samana päivänä oli ilmoitus Helsingin Sanomissa.
Vanhempi poika Kalevi Edvard meni naimisiin 30.11.1946 Paavalin kirkossa Helvi Orvokki Siveniuksen kanssa. Vihkimisen jälkeinen hääjuhla pidettiin morsiammen kotitalossa Kumpulassa. Paikalla oli lähinnä morsiamen sukua ja ystäviä. Edvard tuli paikalle, muttei ollut saanut mukaansa vaimoaan Marttaa, joka piti morsiota liian tavallisena sukuun. Sen sijaan Eetu viihtyi erinomaisesti ja kaikkien ja etenkin nuorenparin yllätykseksi ilmoitti jäävänsä häätaloon yöksi. Talo oli kylläkin jo pullollaan väkeä, mutta ilmeisesti sopu sijaa antoi.
Edvard ja Martta Tammelundin talon edustalla luultavasti 1950-luvun alussa.
Taloa voi pitää Eetun elämäntyönä. Talo on edelleen Tammisalon korkein rakennus, sillä rakennusmääräykset muuttuvat siten, ettei kahta kerrosta korkeampia rakennuksia saanut paikkakunnalle enää rakentaa. Talossa oli kymmenen huoneistoa,
Jan Strangin kirjassa Tammisalo – paratiisi meren äärellä, Tammisalolaisten Yhdistys ry, Helsinki 2001 otsikolla ”Kivitalo ja pilvenpiirtäjä” kirjoitettiin mm. :
”Talon rakennutti Amerikassa käynyt rakennusmestari Edvard Alestalo. Rakennuspiirustukset on allekirjoittanut Helsingissä vuonna 1935 Antti Rantanen. Amerikkalaisen pilvenpiirtäjäarkkitehtuurin vaikutus on nähtävissä talon ulkoasussa. Korkeita ja kapaeita ikkunoita on paljon ja joka suunnalla. Talo suunniteltiin sisältämään myös Amerikan mukavuudet – kylpyhuoneet ja hissin. Talo tuli Alestalon vuonna 1936 perustaman yhtiön Oy Tammelundin omistukseen.
Rakennuksen pohjapinta-ala on noin 10 x 10 metriä. Portaikon viemä tila ja ulkoseinien paksuus huomioiden kullekin kerrokselle jää huoneistoalaa 75 m2. Alun perin ylin kerros muodosti yhden asunnon, muissa kerroksissa oli kaksi asuntoa kussakin. Rakennuttaja Alestalo asettui itse ylimpään kerrokseen asumaan ja muihin kerroksiin tulivat vuokralaiset.”
Edvardin nuorempi poika Erkki perusti perheen ja asui talossa pari vuotta ennen kuin muutti Yhdysvaltoihin 1954. Itse asiassa Edvard ei koskaan käynyt Amerikassa, vaan se oli poikansa Erkki, joka ei ainoastaan käynyt siellä vaan muutti sinne pysyvästi.
Talon loppusilaus jäi Edvardilta
kesken. Taloa ei hänen aikanaan saatu liitettyä kunnallistekniikkaan, jolloin
sen ajan mittapuulla komeat kylpyhuoneet jäivät käyttämättömiksi vuosiksi. Tuli
sairautta ja taloudellisia vaikeuksia.
Alestalot : Kalevi sr., Kalevi jr., Edvard isä/isoisä ja Erkki 1951.
Erkki Alestalo meni naimisiin Maire Tuulikki Sederholmin kanssa 16.8.1952. Nuoripari asettui asumaan Eetun rakentaman kivitalon kolmanteen kerrokseen Tammisalossa. Seuraavana vuonna perheeseen syntyi esikoispoika Erkki Ilari.
Vuonna 1954 Erkki perheineen muutti Amerikkaan. Toinen poika Eric Jonathan syntyi vuonna 1956.
Edvard Alestalo kuolee Helsingissä yllättäen aortan halkeamiseen 70 vuotiaana 12.4.1957.
Leskelle jäi liiketoimista rahaa vain sen verran, että pystyi ostamaan kaksion Haagasta. Eetun pojille ei tästä kaikesta jäänyt senkään vertaa.
Leski Martta Alestalo joutuu myymään Kummeltie 3:n. Uusi omistaja muutti huoneistot asunto-osakkeiksi, teki kevyen pintaremontin ja yhdisti talon kunnallistekniikkaan.
Ostaja osoittautui huijariksi, joka myytyään huoneistot muutti Sveitsiin.
Paljon myöhemmin 2010-luvulla taloon on tehty muutoksia, mutta Edvardin elämäntyö on yhä nähtävissä ja tunnistettavissa Tammisalossa. http://www.arkkitehditmustonen.fi/lataa_pdf/152_Tammelund.pdf